Miksi nepsyhaasteet ovat lisääntyneet Suomessa?

Viime vuosikymmeninä neuropsykiatriset haasteet, eli nepsyhaasteet, ovat nousseet yhä selvemmin esiin Suomessa. Oppimisvaikeudet, tarkkaavuuden häiriöt ja autismikirjon piirteet näkyvät kouluissa ja perheiden arjessa aiempaa vahvemmin. Miten tähän on tultu, ja mikä kaikki selittää kehitystä? Tässä blogissa tarkastellaan nepsyhaasteiden yleistymisen keskeisiä syitä ja niiden taustalla olevia ilmiöitä.

1. Varhainen tunnistaminen ja diagnostiikan kehitys

Nykyään sekä opettajat että terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat nepsy-oireilua aiempaa herkemmin. Seulontamenetelmät ovat parantuneet, ja vanhemmat osaavat hakea apua nopeammin. Monet lapset, joiden haasteet jäivät aiemmin huomaamatta, saavat nyt diagnoosin ja tukea. Tämä lisää diagnosoitujen määrää, vaikka itse häiriöiden esiintyvyys ei olisi kasvanut samassa suhteessa.

“Kun haasteet tunnistetaan ajoissa, opettajat ja perheet voivat heti kohdentaa oikeanlaista tukea. Varhainen tunnistaminen ei ole vain ongelmien havaitsemista, vaan lapsen potentiaalin avaamista.”

2. Yhteiskunnalliset paineet ja kuormitus

Nykylapset elävät arjessa, jossa koulu-, sosiaaliset ja visuaaliset paineet ovat jatkuvia. Sosiaalinen media synnyttää vertailua, ja odotukset menestymisestä ovat korkealla. Henkinen kuormitus voi voimistaa neuropsykiatrisia oireita ja altistaa masennukselle tai ahdistukselle. Opettaja voi keventää oppilaiden taakkaa luomalla ilmapiirin, jossa yksilöllinen kasvu ohittaa vertailun. Esimerkiksi Tanskassa empatiataidot kuuluvat 6–16-vuotiaiden opetussuunnitelmaan pakollisena oppiaineena – tämä käytäntö olisi hyödyllinen myös Suomessa. Tunnetaidot eivät kehity automaattisesti, vaan ne vahvistuvat tietoisen harjoittelun tuloksena, ja niillä voidaan tehokkaasti vähentää sosiaalisen median aiheuttamaa stressiä ja painetta.

“Opettaja voi keventää oppilaiden taakkaa luomalla ilmapiirin, jossa yksilöllinen kasvu ohittaa vertailun. Pienet, saavutettavat tavoitteet vahvistavat itsetuntoa ja tunnetta pystyvyydestä.”

3. Koulun muuttuvat vaatimukset

Kouluissa korostuu nykyisin itsenäisyys, oma-aloitteisuus ja muutosjoustavuus. Nämä taidot ovat monelle oppilaalle luonnollisia, mutta neuropsykiatrisia piirteitä omaaville ne voivat aiheuttaa suurta kuormitusta. Monimutkaiset tehtävät, jotka vaativat toiminnanohjausta ja pitkiä keskittymisaikoja, voivat paljastaa oppimisvaikeuksia, jotka aiemmin jäivät piiloon.

4. **Ympäristölliset ja biologiset tekijät

Ruutuajasta, unenpuutteesta ja kemikaalialtistuksesta puhutaan paljon – ja syystä. Aivojen kehitys on herkkä prosessi, jota voivat häiritä sekä fyysiset ärsykkeet että psyykkinen stressi. Liian vähä uni, liikkumattomuus ja epäsäännöllinen rytmi kuormittavat hermostoa ja voivat vahvistaa nepsy-oireilua. Kouluissa voidaan tukea hyvinvointia esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuksia taukoliikuntaan, selkeillä aikatauluilla ja opettamalla oppilaille terveitä ruutuaika- ja unirutiineja.

5. Perinnöllisyys ja geneettiset yhteydet

Tutkimus on osoittanut, että esimerkiksi ADHD ja autismikirjon häiriöt ovat osittain periytyviä. Geneettisen tiedon lisääntyminen on tuonut selkeyttä siihen, miksi haasteet ovat yleisiä. Samalla se on lisännyt ymmärrystä siitä, miten tukea voidaan kohdentaa paremmin yksilön tarpeiden mukaan.

6. Perhe- ja kasvuympäristön muutokset

Vanhemmuuden resurssit ovat osin kaventuneet. Kiireinen arki, stressi ja perherakenteiden muutokset vaikuttavat lapsen turvallisuudentunteeseen ja vuorovaikutussuhteisiin. Kun aikuisten tuki ei riitä, lapsen emotionaalinen kehitys voi häiriintyä, ja nepsy-oireilu voi voimistua.

“Kasvun ajattelumalli muistuttaa siitä, että taitoja voi kehittää. Kun lapsi näkee haasteen ratkottavana eikä esteenä, hän saa tilaa uskoa itseensä.”

Yhteenveto: diagnoosit kertovat myös edistymisestä

Nepsyhaasteiden yleistyminen ei ole pelkkä uhka, vaan myös mahdollisuus. Olemme entistä parempia tunnistamaan, kohtaamaan ja tukemaan. Noin 5–10 % suomalaisista lapsista kärsii neuropsykiatrisista häiriöistä, ja oppimisvaikeuksia esiintyy noin 20 %:lla. Mielenterveyden ongelmat koskettavat jopa neljäsosaa elämän aikana. Tuen tarpeet limittyvät yhä useammin, ja juuri siksi varhainen ja oikea-aikainen apu on ratkaisevan tärkeää.

“Tilastot eivät ole vain huolilukuja. Ne kertovat, että osaamme nykyisin havaita tuen tarpeet ajoissa ja kohdentaa apua lapsen todellisiin vahvuuksiin.”

Seuraavissa blogeissani syvennyn tarkemmin siihen, millaisia konkreettisia tukikeinoja koulussa voidaan käyttää, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemaansa tukea. Lisäksi esittelen käytännön keinoja hyödyntää positiivista psykologiaa opetustilanteissa ja kasvun ajattelumallia oppilaiden voimavarojen vahvistamiseksi.

Kiitos, kun luit. Jos aihe herättää ajatuksia, jaa tai jatka keskustelua kanssani!